1. Koti

Suorituskykytestaus, kuormitustestaus ja stressitestaus

Missä menevät verkkosivustosi tai sovelluksesi suorituskyvyn rajat? Kehittyykö applikaatiosi suorituskyky oikeaan suuntaan? Kestääkö palvelusi sesonkivaihtelut tai onnistunutta markkinointia seuraavan käyttäjäpiikin, vai menetänkö asiakkaasi tahmaisen palvelun takia? Mikäli ohjelmistosi suorituskykytestaus olisi kunnossa tietäisit jo vastaukset näihin kysymyksiin.

Applikaatiosi, sivustosi tai verkkokauppasi nopeus on suoraan kytköksissä sen kaupalliseen menestykseen ja ylläpitokuluihin. Suorituskykytestaus (performance testing), kuormitustestaus (load testing) ja stressitestaus (stress testing) ovat osa hyvää sovellustestauskäytäntöä. Nämä ohjelmistotestauksen menetelmät auttavat varmistamaan, että sovelluksesi on iskussa ja kestää tarkoituksenmukaisessa käytössä. Lue alta, mitä eroa suorituskykytestauksella, kuormitustestillä ja stressitestillä on, miten ne tukevat liiketoimintaasi ja miten lähteä liikkeelle testauskäytännöissä.

Miksi suorituskykyä testataan?

Hyvä käyttäjäkokemus on kaupallisesti menestyvän digitaalisen palvelun elinehto. Palvelun takkuaminen pilaa käyttäjäkokemuksen. Olet käyttänyt tai käyttämässä pitkän pennin sovelluksen kehittämiseen. Myös sovelluksen ylläpito maksaa. Halunnet softapohjaisen palvelusi myös tuovan rahaa talolle ja mielellään kasvavalla tahdilla.

Käyttäjäkokemus on yhdistelmä hyvää käyttöliittymäsuunnittelua, visuaalisesti miellyttävää graafista ilmettä ja teknistä suorituskykyä. Mikäli yksikin elementti puuttuu, käyttäjäkokemus kärsii ja palvelusi ei menesty. Asiakkaasi ei hyväksy heikosti suoriutuvaa softaa. Päivitysten myötä suorituskyvyn pitäisi parantua, ei huonontua. Mitä et mittaa, et voi parantaa.

Mikäli käyttäjällä on valinnanvaraa (ja yleensä on) he hylkäävät tahmaisesti toimivat palvelut nopeasti. Siksi on varmistettava, jo ennen lanseerausta, että sovellus tai palvelu toimii jouhevasti. Päivitykset ja alustan vaihdot ovat suorituskyvyn vaaranpaikka. Suorituskykytestauksen pitäisi olla jatkuvaa, jotta suorituskyvyn kehityksessä voidaan havaita muutoksia ja trendejä yli ajan.

Suorituskykytestaus vs. kuormitustestaus vs. stressitestaus

Ohjelmistotestausta tehdään moneen tarpeeseen. Suorituskykytestaus on kattotermi, jonka alalajeja kuormitustestaus ja stressitestaus ovat. Eri testimenetelmät maalaavat eri perspektiivistä kuvaa ohjelmiston suorituskyvystä. Suunnittelitpa testausta itse tai ulkoisten ammattilaisten avulla terminologian ja eri testityyppien ymmärtäminen luo hyvän pohjan suunnittelulle.

Suorituskykytestaus

Suorituskykytestaus on kattotermi työpöytäohjelmistojen, mobiilisovelluksen tai web-pohjaisen palveluiden suorituskyvyn varmistamiseen tähtäävälle ohjelmistotestaukselle. Testauksen tavoitteena ei ole varsinaisesti tunnistaa bugeja tai virheitä koodissa, vaan testata miten ohjelmiston kuormittaminen vaikuttaa ohjelmiston ja sitä ajavan laitteiston käyttäytymiseen. Suorituskykytestaus paljastaa sovelluksen pullonkaulat, jonka jälkeen niihin on mahdollista puuttua.

Suorituskykyä ei testata tyhjiössä, vaan suorituskyvyn testaaminen pitäisi aina linkittää asiakastarpeisiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Käytännön esimerkki voisi olla tarve selvittää, kestääkö palvelu 500 000 käyttäjää päivässä tai 50 000 palvelupyyntöä minuutissa. Suorituskykytestauksella varmistetaan myös, että sovellus toimii yhtä sutjakasti eri alustoissa. Laatuvaikutelma ja brändi kärsii, vaikka palvelu toimisi hyvin iOS ympäristössä, mutta takkuaa Android järjestelmässä.

Kuormitustestaus

Kuormitustestauksen tarkoitus on tunnistaa, miten sovellus ja sitä ajava rauta käyttäytyvät ennalta määrätyn käyttäjäkuorman alla. Yleensä referenssikuormana käytetään odotettua käyttäjämäärää. Siksi ennen kuormitustestauksen aloitusta on hyvä muodostaa käsitys, mikä on tarkoituksenmukainen kuormataso testaukselle.

Pistemäisten testien sijaan kuormitustestauksen tulisi olla jatkuvaa. Toistuvilla mittauksilla on mahdollista muodostaa aikasarjadataa sovelluksen vasteajasta ja luotettavuudesta ja vertailla metriikan kehitystä yli ajan. Isommat päivitykset ja teknologiamuutokset ovat kaksisuuntaisia riskin paikkoja. Sovelluksen suorituskyvyn odotetaan paranevan päivitysten myötä, mutta on myös mahdollista, että kehitys menee väärään suuntaan.

Sovelluksen kuormatestaus tuo mielenrauhaa parantamalla näkyvyyttä ohjelmistotuotteen kapasiteettiin selviytyä odotettavissa olevasta käyttäjäkuormasta. myötä pystyt ennakoimaan skaalaustarpeen ajoissa ilman, että se näkyy käyttäjille. Lisäksi toimiva suoritustestauskäytäntö mahdollistaa suorituskyvyn kehittymisen seuraamisen yli ajan riskienhallinnan ja jatkuvan parantamisen hengessä.

Stressitestaus

Stressitestauksella pyritään löytämään absoluuttiset rajat sovelluksen sietämälle kuormitukselle. Tämä on tärkeää sovelluksen oikean suuruisen kapasiteetin mitoitukselle. Ylimitoitetun palvelukapasiteetin kanssa maksetaan turhasta, mutta se on parempi kuin palvelun jatkuva kaatuilu. Kun sovelluksen toimimisen reunaehdot tiedetään, pystytään tekemään informoituja päätöksiä sen ympäristön suhteen, missä ohjelmaa ajetaan.

Stressitestauksessa voidaan myös kokeilla ohjelman resilienssiä eli vikasietoisuutta. Tällöin ohjelmistoa stressataan estämällä sen pääsy esimerkiksi tiettyihin tietokantoihin tai verkkoresursseihin. Näin toimien saadaan arvokasta tietoa ohjelmiston käyttäytymisestä erilaisissa vikatilanteissa ja sen kyvystä jatkaa palvelua vajailla resursseilla.

Stressitestaus auttaa löytämään sovelluksen toimintakyvyn rajat ja antaa tietoa sen vikasietoisuudesta. Stressitestauksen avulla pystytään tunnistamaan ohjelmiston heikot lenkit ja tekemään informoituja päätöksiä sen suhteen, miten vikatilanteisiin tulisi reagoida.

Sisäinen vs. ulkoinen testaus

Ohjelmiston suorituskyky on varmistettava. Sen voi tehdä joko talon sisäisen testaustiimin tai ulkoisten ammattilaisten toimesta. Testaus on ohjelmistolle sama kuin treeni huippu-urheilijalle. Jos olet tosissasi palvelusi kanssa, niin kysymys ei ole tarvitsetko suorituskyvyn testausta, vaan minkälaista suorituskyvyn testausta tarvitset ja miten se tulisi organisoida.

Testauksen teettäminen sovelluskehitystiimillä on yleinen, mutta epäideaali tapa hoitaa testaus. Pienissä ja aloittelevissa yrityksissä tämä voi olla realiteettien sanelema pakko. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ohjelmistokehitys ja ohjelmistotestaus ovat kaksi eri ammattia yhtä lailla kuin myynti ja markkinointikin. Vaikka sovelluskehitykseen ja sovellustestaukseen molempiin voi liittyä ohjelmointityötä, vaatii sovellustestaus erilaista tulokulmaa työhön ja eri työkaluja.

Ohjelman koodanneen sovelluskehittäjän voi olla suhtautua objektiivisesti omaan tai lähikollegansa työhön. Ohjelmiston luonut sovelluskehittäjä voi tietämättään ja tahtomattaan tuoda tuloksia vääristäviä ennakkoasenteita testausprosessiin. Ohjelmistotestauksen teettäminen sovelluskehittäjillä voi olla myös epämotivoivaa ammattilaiselle, jonka mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti uuden laadukkaan koodin tuottamiseen ja siihen liittyvään ongelmanratkaisuun.

Miten ohjelmiston suorituskykyä testataan?

Suorituskykytestaus tulisi suunnitella osaksi ohjelmistokehityssykliä ja paras tapa testauksen toteutukseen on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Joitain yleispäteviä suuntaviivoja on kuitenkin tunnistettavissa.

Ensimmäinen askel kohti oikein toteutettua suorituskykytestauskäytäntöä on aina nykytilan kartoitus. Aluksi on ymmärrettävä missä ympäristössä ohjelmistoa kehitetään ja käytetään. Suorituskykytestaus on investointi, jonka pitää tukea liiketoiminnallisia tavoitteita. Siksi tavoitteiden määrittämisessä on otettava huomioon muutkin kuin tekniset näkökulmat. Testausstrategian tulee siis huomioida liiketoiminnan nykytila, tulevaisuuden tavoitteet ja olemassa oleva infrastruktuuri.

Testausstrategian selvittyä, valitaan oikeat testit työkalut sen toteuttamiseen. Testaukseen on olemassa ilmaisia ja maksullisia työkaluja. Oleellista on, että testausta toteuttava ammattilainen osaa valita oikean työkalun oikeaan paikkaan, määrittää työkalut testitapausten mukaan ja ajaa sekä dokumentoida tarvittavat testit. Ennen rutiinitestausta luotu testiohjelma koeponnistetaan pilottitestillä ja säädetään tarpeen mukaan.

Etenkin testien suunnittelussa, testiautomaation rakentamisessa, testauksen työkalujen valinnassa ja testiohjelman pilottiajossa on hyvä käyttää ulkopuolista ammattilaista. Mikäli organisaatiosta löytyy osaamista, voi rutiinitestauksen suorittaa myös itse. Tämä voi myös olla hyvä paikka lähteä kehittämään firman sisäistä osaamista ohjelmistotestauksen saralla. Toisaalta ulkopuolinen testaaja suorittaa rutiinitestit ja raportoinnin tehokkaasti ja omilla työkaluillaan, joten ulkoisen ammattilaisen käyttäminen testirutiinien pyörittämisessä voi tuoda rahallisia säästöjä ja tehostaa toimintaa.

Miten aloittaa suorituskykytestaus yrityksessäsi?

Mikäli haluat keskustella ulkoisesta ohjelmistotestauksesta tarkemmin, voit varata suoraan ajan kalenteristamme etätapaamiselle tai avata ajatuksiasi yhteydenottolomakkeemme välityksellä. Liittyipä tarpeesi sitten ohjelmistokehitykseen, kyberturvaan ja ohjelmistotestaukseen, olemme apunasi.

Viisi syytä valita JMC Nordic:

1. Yli 25 vuoden ja tuhansien toimitettujen projektien kokemus
2. Pitkät, yli vuosikymmenien kestäneet asiakassuhteet merkki laadusta
3. Kokenut tiimi hallitsee kaikki kehitysvaiheet konseptoinnista ylläpitoon
4. Pieni ketterä toimija, jonka keskiössä olet sinä eikä sisäiset prosessimme
5. Kustannustehokas etätoimitus
6. Toimitamme enemmän kuin osaat odottaa